Goa

Korkeita kookospalmuja, kimaltelevia riisipeltoja, kullankeltaisia hiekkarantoja ja pieni pääkaupunki, jonka kiemurtelevat kujat tuovat mieleen Etelä-Euroopan. Mikä ei sinänsä ole niin ihmeellistä. 450 vuotta, aina vuoteen 1961 saakka, Goa oli Portugalin siirtomaa, joka eli omaa elämäänsä brittiläisen Intian rinnalla.

Kun kuulet nimen Goa, ajattelet todennäköisesti kukkaiskansaa, hippejä ja kuutamojuhlia rannalla. Kolmen vuosikymmenen ajan Goa on ollut huumeiden, alakulttuurien ja todellisuuden paon vertauskuva. Pohjoisen Goan rannikko houkuttelee edelleen näitä asioita arvostavia ihmisiä, mutta suurin osan kävijöistä on tätä nykyä täysin tavallisia turisteja. Goa on tänä päivänä pikemminkin seuramatkailun vertauskuva.

Intian pieni osavaltio Goa, noin 600 km Mumbaista etelään, on puoliksi valkoiseksi kalkittua, rentoa Etelä-Eurooppaa ja puoliksi eksoottista Aasiaa. Tämä jakauma tekee siitä sopivan pehmeän lähtökohdan Intiasta kiinnostuneelle. Etäisyydet ovat pieniä. Päiväretken aikana voit käydä sekä pohjois- että eteläosan rannoilla.

Aivan kuten muussakin Intiassa on täälläkin pääkadulla (ja rannoilla) vaeltavia lehmiä, suitsukkeiden tuoksua ja kiliseviä temppelikelloja. Mutta Goassa on paljon omiakin piirteitä, joita ei löydä muualta Intiassa. Täällä syödään sianlihaa, juodaan portviiniä ja cashew- tai kookospähkinöistä tehtyä alkoholia.

Täällä 30 % asukkaista on kristittyjä ja kirkot hallitsevat maisemaa ja yhdyskuntia enemmän kuin hindutemppelit ja moskeijat.