Englanti

Moni mieltää Englannin samaksi kuin Iso-Britannian, mikä ei sinänsä ole kovin kummallista, sillä Englanti on usein saanut edustaa kaikkea sitä, mitä yhdistämme Britannian saariin: teen juontia ja jalkapalloa, pubeja ja pop-bändejä, puutarhoja, koomikoita ja paljon muuta.

Englanti on vastakohtien maa, jossa suurkaupungit, kuten Lontoo, Manchester ja Newcastle elävät ritirinnan ja hyvässä sovussa maalauksellisten pikkukylien ja vanhojen linnojen kanssa, joissa aika tuntuu pysähtyneen jonnekin brittiläisen imperiumin aikoihin. Läpikäytyään taloudellisen kriisin 70- ja 80-luvuilla, Englanti katsoo nyt tulevaisuuteen optimistisesti. Taloudessa menee hyvin. Edellisen pääministerin, Tony Blairin mukaan tarkoituksena on rakentaa yhteiskunta, jossa kaikille annetaan mahdollisuus ja jonka musiikki, muotoilu ja jalkapallo niittää palkintoja ympäri maailman.

Englantilaiset ovat luonteeltaan hieman ristiriitaisia. Toisaalta tahdikkaita ja ystävällisiä, toisaalta taas aika sarkastisia ja vanhanaikaisia, varsinkin koskien lasten kasvatusta ja kansallistunnetta. Mutta kohteliaisuus on kuitenkin se piirre, joka useimmiten liitetään englantilaisiin.

Ellet halua kuulostaa sivistymättömältä, viljele ainakin joka toiseen lauseeseesi sanoja "please", "thanks" ja "sorry".

Englantilainen suhtautuu ympäristöönsä myös avoimemmin kuin suomalainen. Kyllä hänkin ahertaa ja rakastaa koti-iltoja telkkarin ääressä vapaa-aikanaan, mutta töiden jälkeen kuuluu käydä kantapubissa. Ilman tuopillista ja railakasta naurua ystävien kesken, ei elämä olisi paljonkaan arvoista.