
Maailmassa ei ole toista Venetsian kaltaista kaupunkia. On sinänsä ihme, että kaupunki on vielä olemassa. Venetsia on rakennettu pitkille savipenkoille Adrianmereen ja tulvat pyyhkäisevät sen yli tasaisin väliajoin. Venetsia elää vetensä armoilla, se on sen ympäröimä ja kanavat risteilevät kaikkialla. Maaginen kaupunki lumoaa yli 12 miljoonaa matkailijaa vuosittain. Vaikka Venetsia on parhaimmillaan syksyllä ja keväällä, on käynti siellä talvella erityinen elämys. Tällöin kaupunki on sinun yksityiskäytössäsi.
Venetsian kuvaukset ovat lähes sadunomaisia: kanavat toimivat katuina, kokoontumispaikkoina, kuljetusreitteinä ja tietysti myös romantiikan näyttämöinä hitaasti lipuvissa gondoleissa. Niin se vain on: gondolieereilla on todellakin nauhareunaiset hatut, raidalliset puserot ja mustat housut. Venetsia jakaantuu viiteen saareen ja kaupunginosaa: Cannaregio, San Polo/Santa Croce, Dorsoduro, San Marco ja Castello.
Kaikkialla kaupungissa näkee muistoja sen historiasta merkittävänä kauppa- ja merenkulkuvaltiona. Monet palatseista ovat nyt hotelleja ja ravintoloita, varastotiloista on tehty museoita ja useat luostarit toimivat taiteen restaurointikeskuksina. Käynti Venetsiassa on kuitenkin kuin kurkistus menneisyyteen. 200 vuotta sitten tehty matkaopas olisi edelleen käyttökelpoinen.
Venetsian suosio on nostanut asuntojen hinnat taivaisiin, aitoja venetsialaisia on aina vain vähemmän, heidän keski-ikänsä on 50 vuotta. Vierailijat lyövät leimansa kaupunkiin. Venetsiaan ei mennä yöelämän vuoksi, eikä rantojen ja auringonkaan, sinne mennä vaellukselle historiaan, nauttimaan ruoasta ja tietysti myös romantiikasta.