Itävalta

Useimmille Itävalta ei lainkaan ole maa, vaan pelkästään "Alpit ja sen monet hiihtokeskukset". Useimmat matkailijat siirtyvät suoraan lentokentältä hiihtokohteisiin. Mutta Itävalta on muutakin kuin laskettelua ja upeaa vuoristomaisemaa. Maan kulttuurikaupungit, Wien ja Saltzburg, ovat tunnettuja historiallisesta arkkitehtuuristaan ja maailmankuuluista asukkaistaan, kuten psykoanalyysin isästä, Freudista ja taidemaalari Klimtistä. Itävallassa on myös hyvin säilyneitä keskiajan kaupunkeja ja luostareita, kauniita niittyjä ja metsiä, jotka reunustavat Keski-Euroopan valtimoa, Tonava-jokea. Itävallassa on siis muutakin kuin rinteitä ja after skitä.

Itävallalla, kuten esim. Englannilla on suurenmoinen historia. Habsburgien keisarit hallitsivat saksalaisroomalaista valtakuntaa jo 1400-luvulta lähtien. Habsburgien valtakunta (Itävalta-Unkari) hajosi vasta ensimmäisessä maailmansodassa. Unkari, Tšekki, Slovakia ja osia entisestä Jugoslaviasta sekä Puolasta kuuluivat kaikki tähän entiseen supermahtiin. Nykyajan Itävalta muodostui vasta toisen maailmansodan jälkeen, jolloin liittoutuneet häätivät Hitlerin joukot maasta.

Itävalta on nykyään puolueeton EU-maa, joka panostaa vahvasti kehitykseen. Vuoden 2000 vaalien jälkeen, jolloin oikeistokiihkoilija, Jörg Haider, pääsi koalitiohallitukseen, Itävalta on joutunut muiden EU-maiden voimakkaan poliittisen painostuksen kohteeksi ja ollut EU:n ns. musta lammas.

Vaikka Itävalta onkin yksi maailman nykyaikaisempia maita, vaalitaan vielä paljon vanhaa ja perinteistä. "Gemütlichkeit", eli vieraanvaraisuus ja hyväntuulisuus, on vahva kansallinen ominaisuus. Kaikkea omaa, ruokaa, arkkitehtuuria, musiikkia ja vaatteita, tuodaan ylpeänä esiin. Itävaltalaiset ovat – sekä hyvässä että pahassa – erittäin ylpeitä maastaan ja kansastaan.