Kypros

Kypros on pitkä ja kapea, vuoristoinen saari itäisellä Välimerellä, lähellä Turkin ja Libanonin rannikkoa. Saaresta tuli itsenäinen vuonna 1959, mutta poliittinen tilanne ei ole ongelmaton. Jo 1500-luvulta lähtien saaren kahden suuren väestöryhmän, kreikkalaisten ja turkkilaisten, välillä on vallinnut epäluottamus ja vihamielisyys. Kyproksen kreikkalaisia on 75 % väestöstä ja heidän uskontonsa on kreikkalaiskatolisuus. Loput 25 % ovat turkkilaisia, ja islaminuskoisia.

1974 mantereelta tulleet turkkilaiset joukot valtasivat saaren pohjoisosan. Tämä tapahtui samanaikaisesti kuin saaren sotilasvallankaappaus, jota Kreikan silloinen sotilasjuntta tuki.
Siitä lähtien Kypros on jaettu kahtia: saaren eteläosassa – siinä, jota useimmiten tarkoitamme, kun puhumme Kyproksesta – asuu etupäässä kreikkalaisia, ja pohjoisosassa turkkilaisia. YK:lla on jo kauan ollut saarella joukkoja, joiden tarkoituksena on ylläpitää rauhaa. Saaren pohjoisosa – jossa saaren turkkilaiset asuvat – on julistautunut itsenäiseksi valtioksi, mutta sitä ei ole mikään muu maa toistaiseksi tunnustanut kuin Turkki.

Kaikista poliittisista kiemuroista huolimatta, Kyproksella on siitä lähtien ollut suhteellisen rauhallista. Tästä on etupäässä hyötynyt saaren eteläpää, josta on kehittynyt todellinen auringon- ja rantaelämänpalvojien suosikkikohde, kun taas pohjoinen on yhä eristyneempi ja huonokuntoisempi.
Turismi on keskittynyt muutamaan kohteeseen Kyproksen kreikkalaisella puolella. Kohteet Agia Napa ja Fig Tree Bay sekä Larnacan kaupunki sijaitsevat saaren kaakkoisosassa. Sekä rannat että merivesi ovat hienoja ja houkuttelevat syleilyynsä sekä juhlijoita että lapsiperheitä. Agia Napan keskustassa on tunnettu, villi ja vallaton yöelämä, kun taas kohteissa Protaras ja Fig Tree Bay on rauhallisempaa ja ne sopivat paremmin koko perheen lomanviettoon. Larnacassa, joka on saaren kolmanneksi suurin kaupunki, on suuri satama ja täällä sijaitsee myös saaren kansainvälinen lentokenttä.

Pafos oli vielä 80-luvulla pieni rauhallinen kalastajakylä, jossa oli muutama taverna ja pensionaatti. Nyt myös Pafos houkuttelee turisteja, mutta paljon varovaisemmin kuin Agia Napa. Kyproksen lounaisosassa on myös turismia, mutta aitoa kyproslaisuutta se ei ole onnistunut syrjäyttämään. Vilkkaassa pikkukaupunkimiljöössä viihtyvät niin kyproslaiset kuin matkailijatkin. Täällä on myös paljon nähtävää, esim. piispan palatsi, vanhat kreikkalaiset ja turkkilaiset kaupunginosat ja kansantaidemuseo. Nea Pafoksen antiikin ajan kaupungin kaivauksissa on nähtävissä erittäin kauniita roomalaisia mosaiikkeja.

Pafoksesta pohjoiseen Kypros on aidoimmillaan. Viehättäviä vuoristokyliä ja viininviljelyksiä on kaikkialla ja Poliksen kaupunki (nimi Polis tarkoittaa "kaupunkia" kreikaksi) on niiden suosikkikohde, jotka haluavat pois massaturismin hyörinästä. Täältä voi vuokrata huoneen ja lähteä vaeltamaan tiettömälle Akamasin niemimaalle.

Pääkaupunki Nikosia on kahtia jaettu kaupunki sitten vuoden 1974. Ledra Palacen rajanylityspaikalta pääsee saaren pohjoispuolelle. Päiväretkesi aikana voit turkkilaisella puolella tutustua vanhaan Kyrenian satamakaupunkiin sekä aikaisemmin kreikkalaisten hallitsemaan Famagustan lomakohteeseen, jonka nimi nykyään on Gazimagusa.