Tsekki

Tšekkien nykyhistoria on täynnä suuria muutoksia. Niistä viimeisin tapahtui vuonna 1993, jolloin maa, täysin rauhallisesti, jaettiin kahtia; Tšekkiin ja Slovakiaan. Neljä vuotta aikaisemmin, Berliinin muurin kaaduttua, Tšekkoslovakiasta poistettiin kommunistihallinto ns. samettivallankumouksessa. 1968 Neuvostoliitto marssi maahan ja pisti pisteen sille demokratisoitumisprosessille, joka silloin versoi kansan keskuudessa.

Näistä mullistuksista huolimatta, tai ehkä juuri niistä johtuen, Tšekki on se itäblokin maa, joka on onnistunut kääntymään länsimaiseen markkinatalouteen kaikkein joustavimmin. Tšekissä on huomattavia historiallisia ja arkkitehtonisia rikkauksia. Maa on tulvillaan goottilaisia kirkkoja, renessanssilinnoja ja barokkiajan palatseja.

Tšekkiläinen maisema on etupäässä maalaismaisen rauhallista. Määrin tasangot houkuttelevat teilleen pyöräilijöitä. Böömissä luonto on paikoittain dramaattisempaa. Alueella matkustaville kauniit hiekkakivikalliot pohjois- ja itäosissa ovat näkemisen arvoisia.

Tšekit juovat paljon olutta, n. 160 litraa per henkilö per vuosi. Syynä saattaa tietenkin olla se, että olut keksittiin Böömissä ja monien mielestä tšekkiläinen olut on maailman parasta. Tšekkiläinen olut on kulttuuria ja sitä tuotetaan tunteella ja juodaan paikan päällä. Kun tšekkiläisestä oluesta puhutaan kovaan ääneen kaikkialla, hiljaisuus on huomattava puhuttaessa tšekkiläisestä ruoasta, johon useimmiten kuuluu perinteisesti valmistettua lihaa ja makkaraa. Lisukkeina perunaa ja knöödeleitä. Tyypilliseen ateriaan kuuluu sianlihaa, knöödeleitä ja hapankaalia.

Mausteita käytetään niukasti, lähes olemattomasti ja mitään hienostuneisuutta ei tavoitella. Annokset ovat kuitenkin suuria.